Oman äidin­kielen luokka­huoneet

Osana MIGDIA-hanketta tutkimme arabian oman äidinkielen opetuksen käytänteitä Suomessa. Monikielisen oppilaan kieliin sosiaalistumisen näkökulmasta oman äidinkielen opetus on se konteksti, joka voisi edesauttaa ensikielen nivoutumista koulutyöhön. Se on myös konteksti, jossa monikieliset repertuaarit ja mahdollisesti ylirajaiset identiteetit tulevat luontevasti neuvottelujen kohteeksi.

Arabian kieli on opetettavana kielenä kielisosiologisesti omintakeinen. Suuret rakenteelliset erot standardikielen ja murteiden välillä tekee arabiasta maailmankielen, jonka standardoitu muoto ei ole tyypillinen tai ensisijainen suullisen vuorovaikutuksen resurssi edes arabimaissa. Erot eri alueiden murteiden välillä ovat puolestaan niin suuria, etteivät ne ole kaikilta osin keskenään ymmärrettäviä. Arabia onkin varsin haasteellinen kieli oppia ja opettaa myös ensikielisille kielenkäyttäjille. Diasporakonteksteissa opetuksen haasteet korostuvat entisestään, koska arjen kieliympäristö on monikielisempi ja ryhmät voivat koostua eri murretaustoista tulevista oppilaista.

Tätä taustaa vasten kysymme, millaisiin kielellisiin repertuaareihin ja identiteetteihin arabian oman äidinkielen opetus oppilaita sosiaalistaa. Tarkastelemme opetustilanteiden monikielisiä vuorovaikutuskäytänteitä, niissä esiin nousevia ylirajaisia verkostoja sekä luokkahuonekontekstien ulkopuolelle yltävää kieli-ideologioiden kudelmaa. Tässä hankkeen osakokonaisuudessa luokkahuonehavainnoinnin lisäksi haastatellaan myös oppilaiden vanhempia laajentaen näin tarkastelunäkökulmaa luokkahuoneen ulkopuolelle perheen rooliin lasten kieli- ja koulutusvalinnoissa.

Tapahtumat

Julkaisut

Vasta­saapuneet luokka­huoneissa

Vastapainon julkaisema yleistajuinen tiedekirja Vastasaapuneet luokkahuoneissa: Ikkunoita valmistavaan opetukseen ja monikieliseen kouluun käsittelee koulujen monikielisyyttä havainnollisesti esimerkkien valossa ja niiden kautta tutkimukseen pureutuen. Teoksessa on johdannon lisäksi kaksitoista vertaisarvioitua lukua, neljä konkreettista pedagogista näkökulmaa ja neljä koulutuspoliittista näkökulmalukua.

Lue lisää